Halusin vain työntää sormeni pistorasiaan. En ajatellut sen kummemmin seurauksia enkä syvempää syytä teolleni. Koska sitä ei ollut. Halusin vain kokeilla mitä tapahtuu kun laitan sormet pistorasiaan. Tekoni jälkeen olen joutunut ravaamaan psykologilla, sillä ystäväni ovat varmoja että yritin päästä hengestäni tekemällä sen mitä tein. Joskus minusta tuntuu kuin he eivät tuntisi minua lainkaan. Rakastan elämääni. Minulla on ihana perhe, rakas harrastus musiikin parissa, viihdyn yliopistolla, tulevaisuuteni on kirkas, juhliminen on hauskaa, asuntoni on hyvällä paikalla ja tarpeeksi suuri, rahasta ei ole pulaa kiitos varakkaiden vanhempien. Jos he tuntisivat minut kunnolla, tietäisivät he myös että teen outoja asioita ja saan outoja päähänpistoja. Olivathan he mukana kun pesin hiukseni sadevesiämpärissä, valehtelin kelalla nimeni ja ammattini, putosin tahallani kalliolta ja kiusasin vierasta lasta ilman syytä.
Ystävieni mielestä olen ikuinen lapsi. Omasta mielestäni olen vielä lapsi. Aion kasvaa, mutta olen valmis kasvamaan vasta kun olen tehnyt kaiken mitä haluan. Listallani on vielä ainakin työmatkan taittaminen kärrynpyörillä, tyttöön rakastuminen ja vieraasta asunnosta herääminen. Sitten olen ehkä valmis aikuistumaan. Tai sitten en. Kuka tietää?
(yli viikon tauko koska blogger sekoilee! tai sitten mä sekoilen koska oon unohtanu mun sähköpostin salasanan ja se piti vahvistaa tai jotai muuta...:D mutta tää teksti kirjotettu vaikutteena scandinavian music group - valmis)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti